lasin takana on laiskiainen
tunnen yhteyttä siihen
enkä voi muuta
kuin tuijottaa haltioituneena
hymy korvissa ja
täynnä onnea
ehkä se on hölmöä,
ehkä järjetöntä
mutta olen onnellinen siitä
että tuo eläin
roikkuu nyt puussa edessäni
syö hitaasti lehtiä
jäävuorisalaatista
autuaan tietämättömänä
ulkopuolisen maailman
pahuudesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti