aamupäiväinen kaupunki
täyttyy hitaasti ihmisistä
kadun etten
matkannut tänne polkupyörällä
vaikka sää on
jotakuinkin lämmin
huomenna sataa
ehkä
lunta
se saattoi tosin olla
aikainen aprillipila
metsästän vaaleansinisiä
sukkahousuja pohtiessani
miten Helsingin Sanomat
koettaa meitä huomenna jekuttaa
sukkahousuja ei löydy
kuten ei myöskään
käytettyä lyhyen matikan kutoskurssikirjaa
ihan turha se olisi ollutkin
31.3.2012
30.3.2012
liian lähellä
junassa on ruuhkaa
ihmiset tungeksivat vaunuihin
tajuamatta jäävänsä vain jumiin
kuten minä
seison kevättakkien puristuksessa
mahdollisimman pois tieltä
ja ajattelen puhelua isältä paria tuntia aiemmin
hän kertoo että joku
on heilunut aseen kanssa
minulle tutuilla käytävillä
vaikka kaikki ovat turvassa
ja minä kaukana tapahtumista
en osaa sulkea mielestäni
jos minulla olisi ollut
tänä aamuna koe saksan luokassa
kuinka paljon olisin pelännyt
meidän kaikkien puolesta
ei tällaista pitänyt tapahtua enää
ja tällä kertaa
se kävi turhan läheltä
ihmiset tungeksivat vaunuihin
tajuamatta jäävänsä vain jumiin
kuten minä
seison kevättakkien puristuksessa
mahdollisimman pois tieltä
ja ajattelen puhelua isältä paria tuntia aiemmin
hän kertoo että joku
on heilunut aseen kanssa
minulle tutuilla käytävillä
vaikka kaikki ovat turvassa
ja minä kaukana tapahtumista
en osaa sulkea mielestäni
jos minulla olisi ollut
tänä aamuna koe saksan luokassa
kuinka paljon olisin pelännyt
meidän kaikkien puolesta
ei tällaista pitänyt tapahtua enää
ja tällä kertaa
se kävi turhan läheltä
29.3.2012
Keksejä ja Ultra Bra
vakaasti uskon että jokainen ´
tarvitsee sellaisen ystävän
jonka kanssa viettää yökylähetkiä
syödä ballerinakeksejä
soittaa koko illan
Ultra Brata
arvaillen kilpaa kappaleen nimeä
että on hyvä omistaa ystävä
jonka kanssa jakaa omat
ja kavereiden kuulumiset
ja jolla on vähän samanlainen
pikkuveli
sekä hyviä mielipiteitä
vähän kaikesta
Moi Kielo. ♥
tarvitsee sellaisen ystävän
jonka kanssa viettää yökylähetkiä
syödä ballerinakeksejä
soittaa koko illan
Ultra Brata
arvaillen kilpaa kappaleen nimeä
että on hyvä omistaa ystävä
jonka kanssa jakaa omat
ja kavereiden kuulumiset
ja jolla on vähän samanlainen
pikkuveli
sekä hyviä mielipiteitä
vähän kaikesta
Moi Kielo. ♥
28.3.2012
kaukorakkauksia
tänä iltana minä päätän
rakastua sinuun
vain koska olet siinä
edessäni lavalla
ja tarpeeksi kaukainen
muistutat sellaista porotyttöä
punaisessa neulepaidassa
villasukat jalassa
eikä minun tarvitse muuta
kuin lumoutua äänestäsi
kuinka käheästi laulat
kuinka ujosti hymyilet
ja kiität pehmeällä ruotsilla
rakastua sinuun
vain koska olet siinä
edessäni lavalla
ja tarpeeksi kaukainen
muistutat sellaista porotyttöä
punaisessa neulepaidassa
villasukat jalassa
eikä minun tarvitse muuta
kuin lumoutua äänestäsi
kuinka käheästi laulat
kuinka ujosti hymyilet
ja kiität pehmeällä ruotsilla
27.3.2012
lusmu mikä lusmu
onneksi hallitsen lusmuilun jalon taidon
ja osaan sulkea maailman pois
silloin kun se alkaa ärsyttää liikaa
muuten voisi hajota pää
tiskaillessa vieraiden ihmisten astioita
tai kuunnellessa ininää samoista
asioista ilta toisensa jälkeen
välähdys:
minun ei ole pakko välittää
voin majoittautua kirjani kanssa
lattialle
musiikin soidessa
unohtaa kaiken
myös ruotsin kokeen
kahdentoista tunnin kuluttua
se on ohi joka tapauksessa
ja osaan sulkea maailman pois
silloin kun se alkaa ärsyttää liikaa
muuten voisi hajota pää
tiskaillessa vieraiden ihmisten astioita
tai kuunnellessa ininää samoista
asioista ilta toisensa jälkeen
välähdys:
minun ei ole pakko välittää
voin majoittautua kirjani kanssa
lattialle
musiikin soidessa
unohtaa kaiken
myös ruotsin kokeen
kahdentoista tunnin kuluttua
se on ohi joka tapauksessa
26.3.2012
tämä tarina on tosi
junassa istuessa ymmärsin viimein:
se mistä laulan
on se mitä tapahtui
hetkeksi sormeni lamaantuvat
nämä ovat kertomuksia
jonkun toisen elämästä
ehkä hieman väritettyjä
mutta lähtökohtaisesti totta
ulkona oli
lunta
kerronko myöhemmin
että lukioaikoina minä olin
hämärä ituhippityttö
rakastin todenmakuisia tarinoita
ja haaveilin mahdollisesta
se mistä laulan
on se mitä tapahtui
hetkeksi sormeni lamaantuvat
nämä ovat kertomuksia
jonkun toisen elämästä
ehkä hieman väritettyjä
mutta lähtökohtaisesti totta
ulkona oli
lunta
kerronko myöhemmin
että lukioaikoina minä olin
hämärä ituhippityttö
rakastin todenmakuisia tarinoita
ja haaveilin mahdollisesta
25.3.2012
päivä pilalla heti aamusta
tiedättekö,
koskaan ei heti aamusta voi sanoa
että päivä on pilalla
vaikka vatsaan sattuu
juusto on loppu
ja ulkona puoli metriä uutta lunta
sillä vuorokaudessa on monta tuntia:
niiden aikana ehtii tuijotella ulos
paikallisliikenteen ikkunasta
ja kehitellä monia ideoita,
jopa toteuttaa muutaman
lumikin sulaa pois
vatsakivuista selviää buranalla
päivän päättyessä keskustelen
tuntemattoman kanssa hyvistä kirjoista
sekä kauniista kaupungeista
päiväni kokonaisuudessaan:
erittäin onnistunut
koskaan ei heti aamusta voi sanoa
että päivä on pilalla
vaikka vatsaan sattuu
juusto on loppu
ja ulkona puoli metriä uutta lunta
sillä vuorokaudessa on monta tuntia:
niiden aikana ehtii tuijotella ulos
paikallisliikenteen ikkunasta
ja kehitellä monia ideoita,
jopa toteuttaa muutaman
lumikin sulaa pois
vatsakivuista selviää buranalla
päivän päättyessä keskustelen
tuntemattoman kanssa hyvistä kirjoista
sekä kauniista kaupungeista
päiväni kokonaisuudessaan:
erittäin onnistunut
24.3.2012
rajattomuudesta
tänä iltana koen
suurta halua olla
irrationaalinen
valvoa koko yön lukemassa
kirjaa miehestä
joka puhuu pitkät pätkät pelkkää mielettömyyttä
haluan
hajottaa kaikki
rutiinit
kuten kesäisin kun
käännän unirytmini nurin
ja leikin saamatonta rappiotaitelijaa
juoda suuret määrät kaakaota
järjettömiin kellonaikoihin
unohtaa syömisen ja laihtua
vähän liikaa
lintsata oppitunneilta
matkustaa Joensuuhun
rakasta hullun lailla ja karata
kertomatta kellekään minne
suurta halua olla
irrationaalinen
valvoa koko yön lukemassa
kirjaa miehestä
joka puhuu pitkät pätkät pelkkää mielettömyyttä
haluan
hajottaa kaikki
rutiinit
kuten kesäisin kun
käännän unirytmini nurin
ja leikin saamatonta rappiotaitelijaa
juoda suuret määrät kaakaota
järjettömiin kellonaikoihin
unohtaa syömisen ja laihtua
vähän liikaa
lintsata oppitunneilta
matkustaa Joensuuhun
rakasta hullun lailla ja karata
kertomatta kellekään minne
23.3.2012
Kallio
lipuntarkistajien yllättäessä konepajan kohdalla
minä hyppään ulos ja
kävelen linjoille
näen kirkon
sen torni halkoo kahtia epävakaan taivaan
yhdessä ratikkajohtoverkoston kanssa
joku muuttaa pois Kalliosta
porttikongin pieleen on kasattu kirjalaatikoita
nuori mies on istunut rappusille
polttamaan tupakkaa ja näyttämään
huolettomalta
minä näen vastasulaneet
sorapeittoiset kadut
ihmisten kevättakit ja kevyemmät kengät
ruostuneet nimikyltit
sekä oman heijastukseni
kahvilan likaisista ikkunoista
jos aiemmin olin haikea
unohdin sen jo
minä hyppään ulos ja
kävelen linjoille
näen kirkon
sen torni halkoo kahtia epävakaan taivaan
yhdessä ratikkajohtoverkoston kanssa
joku muuttaa pois Kalliosta
porttikongin pieleen on kasattu kirjalaatikoita
nuori mies on istunut rappusille
polttamaan tupakkaa ja näyttämään
huolettomalta
minä näen vastasulaneet
sorapeittoiset kadut
ihmisten kevättakit ja kevyemmät kengät
ruostuneet nimikyltit
sekä oman heijastukseni
kahvilan likaisista ikkunoista
jos aiemmin olin haikea
unohdin sen jo
22.3.2012
draaman kaaresta
luokkakaverin näytelmässädraaman kulku tekee suuren kaaren
jättäen ihmiset katselemaan
sanattomana seinää
ja minä tunnen kasvavaa paniikkia
sillä minun tarinassani
ei kuole kukaan
ainoastaan pettyvät toisiinsa
ja karkaavat kauas
mitä nämä kaikki sanovat
kun se luetaan ääneen
pelkään jonkun vihaavan sitä
mitä minä olen
paperilleni luonut
entäpä jos kukaan ei taputa
tai hymyile kuten muille
vaan kaikki tuijottavat käsikirjoitusta
epäuskoisina
sen tavattoman laimeista hahmoista
jättäen ihmiset katselemaan
sanattomana seinää
ja minä tunnen kasvavaa paniikkia
sillä minun tarinassani
ei kuole kukaan
ainoastaan pettyvät toisiinsa
ja karkaavat kauas
mitä nämä kaikki sanovat
kun se luetaan ääneen
pelkään jonkun vihaavan sitä
mitä minä olen
paperilleni luonut
entäpä jos kukaan ei taputa
tai hymyile kuten muille
vaan kaikki tuijottavat käsikirjoitusta
epäuskoisina
sen tavattoman laimeista hahmoista
21.3.2012
kevätkoomailua
koomapäivinä ei tarvitse
saada paljon aikaan
yksi tai kaksi kohtausta kuunnelmaa
ja etenen mahdollisimman hitaasti
ympäri järven
jotta aurinko ehtisi lämmittää
lumesta läpikastuneet kengät
novellikokoelma ja teetä
huonekaverin onnellinen hymy
kirjoitusten jälkeen
tekee minut iloiseksi
kuuntelen vanhoja kappaleita
sellaisia jotka saavat kaipaamaan
lapsuutta ja kesää
saada paljon aikaan
yksi tai kaksi kohtausta kuunnelmaa
ja etenen mahdollisimman hitaasti
ympäri järven
jotta aurinko ehtisi lämmittää
lumesta läpikastuneet kengät
novellikokoelma ja teetä
huonekaverin onnellinen hymy
kirjoitusten jälkeen
tekee minut iloiseksi
kuuntelen vanhoja kappaleita
sellaisia jotka saavat kaipaamaan
lapsuutta ja kesää
20.3.2012
maniointi
kevytmania on tanssia päättömästi
ympäri huonetta
kaataa ystävä patjalle
ja lopulta nauraa niin
ettei nouseminen onnistu
seinänaapurit valittavat
rakenteiden kaatuvan kohta päälle
me emme jaksa välittää
voi vain kerran kirjoittaa
ensimmäiset yo-esseet
Selvennykseksi - itsehän en vielä kirjoita tänä keväänä mitään, mutta olen vahvasti hengessä mukana ja hysteerinen muidenkin puolesta!
ympäri huonetta
kaataa ystävä patjalle
ja lopulta nauraa niin
ettei nouseminen onnistu
seinänaapurit valittavat
rakenteiden kaatuvan kohta päälle
me emme jaksa välittää
voi vain kerran kirjoittaa
ensimmäiset yo-esseet
Selvennykseksi - itsehän en vielä kirjoita tänä keväänä mitään, mutta olen vahvasti hengessä mukana ja hysteerinen muidenkin puolesta!
19.3.2012
lopeta
kuinka idiootti voi olla
jos tahallaan yrittää kaivaa esiin
kaikkein kipeimmät kohdat
nostaa mielensä päälle se mitä eniten pelkää
testailla rajoja ja pohtia
missä vaiheessa tällä kertaa napsahtaa
ei enää
antaisit vain menneiden olla
lakkaisin vilkuilemasta niitä onnettomia
jotka siinä yhä jumittavat
minun ei tarvitse
minä en tarvitse mitään
mikä voisi tehdä surulliseksi
jos tahallaan yrittää kaivaa esiin
kaikkein kipeimmät kohdat
nostaa mielensä päälle se mitä eniten pelkää
testailla rajoja ja pohtia
missä vaiheessa tällä kertaa napsahtaa
ei enää
antaisit vain menneiden olla
lakkaisin vilkuilemasta niitä onnettomia
jotka siinä yhä jumittavat
minun ei tarvitse
minä en tarvitse mitään
mikä voisi tehdä surulliseksi
18.3.2012
Pidän kiinni hetkestä
katselen usein kauas
haaveillen asioista jotka
ehkä vielä kerran toteutuvat
kerran
kahden vuoden kuluttua
kun saan käteeni paperit ja päähän lakin
kannan kirjani pahvilaatikossa
uuteen asuntoon
matkaan pohjoisemmaksi kuin koskaan ennen
stop, nyt kelaan takaisin
en päästä tätä minuuttia
juoksemaan karkuun
seison auringonpaiste ympärillä
maisemissa jota rakastin jo lapsena
tulevaisuudesta voi
aina haaveilla mutta
ainoastaan nykyisyydessä voi elää
haaveillen asioista jotka
ehkä vielä kerran toteutuvat
kerran
kahden vuoden kuluttua
kun saan käteeni paperit ja päähän lakin
kannan kirjani pahvilaatikossa
uuteen asuntoon
matkaan pohjoisemmaksi kuin koskaan ennen
stop, nyt kelaan takaisin
en päästä tätä minuuttia
juoksemaan karkuun
seison auringonpaiste ympärillä
maisemissa jota rakastin jo lapsena
tulevaisuudesta voi
aina haaveilla mutta
ainoastaan nykyisyydessä voi elää
17.3.2012
Herra Ylpön sydän
Herra Ylppö piirtää
päiväkirjani sivulle sydämen
painan sen omaani vasten ja hymyilen
ehkä olet sanoissasi holtiton
ja juot liikaa
kuten Vapaus sanoo: vitun outo jätkä
täysi mysteeri
et suostu kuuntelemaan läpi vanhoja levyjä
ehkä vihaat nostalgiaa
ja rakastat Sodankylää syystä jota en uskalla kysyä
mutta ainakin
laulat vain siitä mitä tapahtui
sen enempää ei tarvita,
sinä teet minusta
hieman
enemmän
onnellisen
(Runon nimi voisi olla myös hölmön fanitytön arkea)
päiväkirjani sivulle sydämen
painan sen omaani vasten ja hymyilen
ehkä olet sanoissasi holtiton
ja juot liikaa
kuten Vapaus sanoo: vitun outo jätkä
täysi mysteeri
et suostu kuuntelemaan läpi vanhoja levyjä
ehkä vihaat nostalgiaa
ja rakastat Sodankylää syystä jota en uskalla kysyä
mutta ainakin
laulat vain siitä mitä tapahtui
sen enempää ei tarvita,
sinä teet minusta
hieman
enemmän
onnellisen
(Runon nimi voisi olla myös hölmön fanitytön arkea)
16.3.2012
puolitiessä
minulla on rukouksia tälle maailmalle
toivon lisää sateisia kesäpäiviä
jolloin taivas on harmaudesta raskas
sillä minä olen pieni
mitätön ja halukas eksymään
keskelle peltomaisemia
kaipaan pohjanmaata
sitä että kukaan ei tiedä missä olen
ja ohikulkijat voivat vain arvailla
miksi seison pikajunan peräikkunassa
tuijotan taaksejääviä raiteita
taaksejääviä ihmisiä ja ihmiselämiä
minulla on hiljaisia rukouksia
en tiedä osaanko
elää
paikallani
siirtymättä ajasta paikasta
haavekuvista
toiseen
toivon lisää sateisia kesäpäiviä
jolloin taivas on harmaudesta raskas
sillä minä olen pieni
mitätön ja halukas eksymään
keskelle peltomaisemia
kaipaan pohjanmaata
sitä että kukaan ei tiedä missä olen
ja ohikulkijat voivat vain arvailla
miksi seison pikajunan peräikkunassa
tuijotan taaksejääviä raiteita
taaksejääviä ihmisiä ja ihmiselämiä
minulla on hiljaisia rukouksia
en tiedä osaanko
elää
paikallani
siirtymättä ajasta paikasta
haavekuvista
toiseen
15.3.2012
sijaistoimintoja
kirjoittajalukiolaiset elementissään:
pelaavat tetristä välttääkseen
juonikulkujen suunnittelun
selaavat silmät ristissä nettisarjakuvaa
unohtavat päivittää runobloginsa
me emme kykene kävelemään
ulos kirjastosta
viemättä puolta proosahyllyä mukana
lukemista on enemmän
kuin aikaa
ja tahtoa jättää näytelmäkäsikset
dramatisoinnit kuunnelmat
ylioppilaskirjoitukset esseet
ja aluetutkielma
odottamaan
tämän elintärkeän tetristurnauksen loppua
pelaavat tetristä välttääkseen
juonikulkujen suunnittelun
selaavat silmät ristissä nettisarjakuvaa
unohtavat päivittää runobloginsa
me emme kykene kävelemään
ulos kirjastosta
viemättä puolta proosahyllyä mukana
lukemista on enemmän
kuin aikaa
ja tahtoa jättää näytelmäkäsikset
dramatisoinnit kuunnelmat
ylioppilaskirjoitukset esseet
ja aluetutkielma
odottamaan
tämän elintärkeän tetristurnauksen loppua
14.3.2012
kohina
kello kuusi voin jälleen hengittää
kun ystävät kehuvat
onnistuneensa kirjoituksissa
ja tulevat ajotunnilta ehjänä takaisin
minä kulutin päiväni
haaveillen Inarista
(ei tytöstä vaan kaupungista)
pohtimalla että hiihtäisinkö silloin kouluun
juon teetä ja luen
sydänmerkinnän arvoista kirjaa
kadehdin kuollutta runoilijaa
joka kirjoitti kaikesta huomattavasti
itseäni paremmin
kun ystävät kehuvat
onnistuneensa kirjoituksissa
ja tulevat ajotunnilta ehjänä takaisin
minä kulutin päiväni
haaveillen Inarista
(ei tytöstä vaan kaupungista)
pohtimalla että hiihtäisinkö silloin kouluun
juon teetä ja luen
sydänmerkinnän arvoista kirjaa
kadehdin kuollutta runoilijaa
joka kirjoitti kaikesta huomattavasti
itseäni paremmin
13.3.2012
tänään varikset puhuvat kolttaa
tänään voisin heittäytyä lattialle
lukemaan runoja
ja kieltäytyä koskemasta
satukirjoihin
pääni on niin täynnä saamelaisia
etten hämmästy jos kohta
korvastani ryömii ulos yksi
joka sanoo minulle buorre beaivvi
minä laitan ne kaikki
tanssimaan omien halujeni mukaan
tänään
varikset puhuvat kolttaa
Nuorgamia hallitsee kirjaviisas prinsessa
ja kun kyllästyn leikkimään
hukutan nämä lappalaislapset
surutta Tenojokeen
lukemaan runoja
ja kieltäytyä koskemasta
satukirjoihin
pääni on niin täynnä saamelaisia
etten hämmästy jos kohta
korvastani ryömii ulos yksi
joka sanoo minulle buorre beaivvi
minä laitan ne kaikki
tanssimaan omien halujeni mukaan
tänään
varikset puhuvat kolttaa
Nuorgamia hallitsee kirjaviisas prinsessa
ja kun kyllästyn leikkimään
hukutan nämä lappalaislapset
surutta Tenojokeen
12.3.2012
pinnan alla
tee jäähtyy kupissa
luen Hurmaavaa joukkoitsemurhaa
ja ajattelen
että tänä yönä en nuku
valvon silmäni särkeviksi
ja unirytmin vinoon
katselen eteenpäin tuntematta paljoakaan
surua tai pettymystä
pitäisikö sitten?
olisiko muka parempi julistaa
että vihaan -
rikkoisin pinnan lusikalla
kun kello lähestyisi kolmea,
ehkä silloin voi nukahtaa
uskossa ja toivossa
että vielä aamulla tee maistuu kitkerältä
enkä tahdo kadota
sen enempää kuin eilen
luen Hurmaavaa joukkoitsemurhaa
ja ajattelen
että tänä yönä en nuku
valvon silmäni särkeviksi
ja unirytmin vinoon
katselen eteenpäin tuntematta paljoakaan
surua tai pettymystä
pitäisikö sitten?
olisiko muka parempi julistaa
että vihaan -
rikkoisin pinnan lusikalla
kun kello lähestyisi kolmea,
ehkä silloin voi nukahtaa
uskossa ja toivossa
että vielä aamulla tee maistuu kitkerältä
enkä tahdo kadota
sen enempää kuin eilen
11.3.2012
sunnuntai
sunnuntai on yksinkertaisuuksia
pyörimistä keskustan ihmisvilinässä
haaveita tulevaisuudesta, ratikkajulisteiden
kuolausta museokaupassa
bussissa kuorittu mandariini jalkojen nostaminen vasten ikkunaa
pyörimistä keskustan ihmisvilinässä
haaveita tulevaisuudesta, ratikkajulisteiden
kuolausta museokaupassa
hymy tuntemattomalle rautatieasemalla
ja hyviä päätöksiä 10.3.2012
eräässä asunnossa
tyhjä kirjahylly puhuu minulle:
jotakin tärkeää
t unnustan että tulen kaipaamaan tätä huonetta
koivua joka on aina ollut paljas
en ole pahoillani
nopeasti kuluneista viikoista
jotakin tärkeää
tulee pian päätökseensä
minä hengitän pari kertaa
syvään ikkunasta avautuvaa näköalaa
kerrostalomuodostelmia koivua joka on aina ollut paljas
en ole pahoillani
nopeasti kuluneista viikoista
eikä minua pelota
päästää sinua lähtemään
9.3.2012
väärät portaat
katselen huuruisten ikkunoiden lävitse
pohdin mahdatko olla kotonakaan
vai jäänkö istumaan pihan lumihankeen
jäädessäni pois tutulla asemalla
kävelen vääriin portaisiin
he katsovat taaksensa, nauravat suutelevat pitkään toisiaan
sitten nauravat uudestaan
ja tunnen turtaa suuttumusta halua purskahtaa itkuun koska
mikä oikeus heillä on
vai kääntyä oikealle
pohdin mahdatko olla kotonakaan
vai jäänkö istumaan pihan lumihankeen
tietoisena siitä että
on tapahtunut vain sarja erehdyksiä enkä ole täysin varma
mitä oikein tunnen
kävelen vääriin portaisiin
ja kaksi näkee
hämmentyneen ilmeeni sitten nauravat uudestaan
mikä oikeus heillä on
tuntemattomilla ihmisillä
nauraa minulle vaikka hiukseni ovat takussa
takki roikkuu päällä enkä hetkeen ole enää varma
kuuluiko minun jatkaa pitkää suoraavai kääntyä oikealle
8.3.2012
elämänmakuisia
kolme tuntia on pitkä aika
ja liian nopeasti ohitse
kuin bussi kilometrien sijasta
ohittaisikin tunteja huippunopeudella
ja minä en pysty puhumaan
ystävälleni vieressäni, en
enää odottamaan huomista, ikävä
jonka tekee siedettävämmäksi
Samuli Putron ääni
ja nämä elämänmakuiset laulut
miten en muistanut kuinka paljon rakastan
sitä suorasanaista tarinointia
petoksesta hullaantumisesta kaipaamisesta
tuhansia hyviä ja huonompia muistoja
valuu keväthämärtyvään maisemaan
ne kaikki kietoutuvat
yhteen
kesäpäivät puistossa
hiivin paljain jaloin kotiin kirjastosta
pelko hylätyksi tulemisesta
Töölön syksyiset kalliot
ja rautatieasemalla lausuttu sanaton viesti
ole kiltti, älä ihastu minuun
7.3.2012
älä sammu aurinko
asfaltti ei polta
se on niin kylmää että
käsi jäätyisi sitä koskettaessa
routaantuneita kiviä
ohut jääkuori reunustaa
sieltä täältä jo sulaa maata
lunta on vielä paljon
mutta niin on myös aurinkoa
käännän katseeni lämpöön
vien pois luetut kirjat
pyörittelen mielessäni postin tuomia kortteja
lasken viikkoja kesään
päiviä viikonloppuun
ja voisin nauraa tästä hyvänolon tunteesta
(juuri niin minä teen)
6.3.2012
pöydänalusasukki
on vaikeaa oleskella pöydän alla
mutta ainakin täällä on patteri
joka lämmittää kun muuten
olen jatkuvasti jäässä
näytän varmaan maahiselta
kurkkiessani niska vinossa ylös valoon
luen kirjaa ja
kaipaan musiikkia
peittämään taustahuminan
sekä omat ajatukseni jotka
kiertävät kehää päätyäkseen
aina samaan pisteeseen
paleltaa lisää
mutta ainakin täällä on patteri
joka lämmittää kun muuten
olen jatkuvasti jäässä
näytän varmaan maahiselta
kurkkiessani niska vinossa ylös valoon
luen kirjaa ja
kaipaan musiikkia
peittämään taustahuminan
sekä omat ajatukseni jotka
kiertävät kehää päätyäkseen
aina samaan pisteeseen
paleltaa lisää
5.3.2012
aamuelämistä
tämä on jälleen yksi tavallinen aamu
herään suihkuverhon rapinaan
kohinaan vasten ritilöitä
en keitä vettä sillä
joku nukkuu sohvalla
ja lähden matkaan ilman teetä
tai pipoa
(manaan hieman sitä
kuinka jäädytän korvani)
aamuihini kuuluu nykyään paljon odottelua
omassa huoneessa
lukion muovipenkeillä
käytävän lattialla
jotka täytän yhdentekevillä pätkillä
vihkoon jonka kerran naamion kirjoittamalla
kanteen matematiikka
(vaikka numerot vaihtuivat kolmen aukeaman jälkeen
kirjaimiin)
herään suihkuverhon rapinaan
kohinaan vasten ritilöitä
en keitä vettä sillä
joku nukkuu sohvalla
ja lähden matkaan ilman teetä
tai pipoa
(manaan hieman sitä
kuinka jäädytän korvani)
aamuihini kuuluu nykyään paljon odottelua
omassa huoneessa
lukion muovipenkeillä
käytävän lattialla
jotka täytän yhdentekevillä pätkillä
vihkoon jonka kerran naamion kirjoittamalla
kanteen matematiikka
(vaikka numerot vaihtuivat kolmen aukeaman jälkeen
kirjaimiin)
4.3.2012
Petäjävesi
en pysy pystyissä näillä kengillä
kun kadut ovat umpijäässä
vailla tarttumapitoista hiekkapintaa
eivätkä ajatukseni pysy kasassa
yritän keskittää niitä puheeseen
mutta olen jo unohtanut mistä kulkea asemalle
ja mikä mäki on vaikein ajaa pyörällä
vaikka se kaikki on kiehtovaa
- lapsuusmuistot ja silta
josta joku tippui suoraan kivikkoon ja kuoli
neljätuhatta asukasta
tarkoittaa ei yhtään vierasta vastaantulijaa
se tarkoittaa huonoja kulkuyhteyksiä
sisäpiiriytymistä
ja puisia omakotitaloja järven rannalla
paikkaa joka lapsena on kuin haavemaailma
muuttuu nuoruudessa vankilaksi
kun kadut ovat umpijäässä
vailla tarttumapitoista hiekkapintaa
eivätkä ajatukseni pysy kasassa
yritän keskittää niitä puheeseen
mutta olen jo unohtanut mistä kulkea asemalle
ja mikä mäki on vaikein ajaa pyörällä
vaikka se kaikki on kiehtovaa
- lapsuusmuistot ja silta
josta joku tippui suoraan kivikkoon ja kuoli
neljätuhatta asukasta
tarkoittaa ei yhtään vierasta vastaantulijaa
se tarkoittaa huonoja kulkuyhteyksiä
sisäpiiriytymistä
ja puisia omakotitaloja järven rannalla
paikkaa joka lapsena on kuin haavemaailma
muuttuu nuoruudessa vankilaksi
3.3.2012
Lutakko
karheaa ääntä pää täynnä
minä heilun ja riehun
huomenna en ehkä puhu mutta
tänään laulan
tänään minä kiljun
jalkoihin sattuu
pakko riisua kengät
tuntea kylmä lattia varpaiden alla
minä en kadu mitään
enkä pelkää ihmisten katseita
minulla on musiikki
minulla on Jyväskylän pimenevä ilta
minä heilun ja riehun
huomenna en ehkä puhu mutta
tänään laulan
tänään minä kiljun
jalkoihin sattuu
pakko riisua kengät
tuntea kylmä lattia varpaiden alla
minä en kadu mitään
enkä pelkää ihmisten katseita
minulla on musiikki
minulla on Jyväskylän pimenevä ilta
2.3.2012
kirkkaat pinnat
peilipinnat liian kirkkaat
en tahtoisi nähdä itseäni
näin selkeästi
sillä en kuitenkaan
pysy ääriviivoissani vaan hajoan
jokaiseen suuntaan
pyydän
viekää joku minut pois
kohti uusia kaupunkeja
vailla kirkkaita pintoja
peittäkää silmäni, sitokaa käteni
että lakkaisin näkemästä
koskettamasta
solisluitani
(Huomisiltana en pääse ollenkaan koneelle ja ensi viikolla on vähän puutteelliset nettiyhteydet joten päivitystahti voi olla vähän hajanaista!)
1.3.2012
valomäärän lisääntyessä
tämä meri on valejäässä
pelkkää murtunutta sohjoa
aaltoilee vasten lautan keulaa
ehkä me pysyttelemme pinnalla
kirjoitan päiväkirjaani
sillä selvisimme kunnialla läpi talven
ja nyt
kun lumi tuleekin alas vetenä
päivien käydessä pidemmiksi
kapuan saaren korkeimpaan kohtaan
huudan kevättä yli lyijynharmaan veden
se pelottaa minua tavallista vähemmän koska
me olemme kestäneet pakkaset
emme nukahtaneet hankeen
tai murtaneet jalkojamme jäällä
tästä päivästä lähtien
pärjää kevyemmillä askelilla
eikä ole syitä pelätä
että hengittäminen kävisi raskaammaksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)