kello kuusi voin jälleen hengittää
kun ystävät kehuvat
onnistuneensa kirjoituksissa
ja tulevat ajotunnilta ehjänä takaisin
minä kulutin päiväni
haaveillen Inarista
(ei tytöstä vaan kaupungista)
pohtimalla että hiihtäisinkö silloin kouluun
juon teetä ja luen
sydänmerkinnän arvoista kirjaa
kadehdin kuollutta runoilijaa
joka kirjoitti kaikesta huomattavasti
itseäni paremmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti