Toisinaan odotan kirjettä Tylypahkasta

minä haluan jälleen maailmaan

jossa postipöllöt tuovat kirjeitä aamuisin

oven avatessa voi tavata sängyltään kotitontun

ja metsästä löytyy yksisarvinen

on vaikea käsittää millainen vaikutus

voi muutamalla kirjalla olla nuoren tytön elämään

enhän minä varmaan edes

kirjoittaisi näitä sanoja

tuntisi näitä ihmisiä

opiskelisi tässä koulussa

ilman noita nuoria velhoja

ja joka kevät

minä otan hyllystäni nuo puhkiluetut kirjat

rakastuakseni uudestaan

Radanvarrella

teen kävelyretkiä alkutalvessa

etsin jonkinlaista vapautusta routivista pelloista

ja hauraasta kuoresta lammen pinnalla

yritän kovasti vakuuttaa itseni siitä että

ulottuvillani on kaikki kauneus mitä ikinä tarvitsen

se on lyijynharmaassa taivaassa

jääkiteiden peittämissä pinnoissa

ohitan junaradan lähempää kuin olisi turvallista

ehkä tämä on se vuosi

jolloin jään kielestä kiinni valotolppaan

Muukalainen

siellä mistä minä tulen kadut ovat vielä mustia

mutta täällä niitä peittää valkea kylmyys

pysähdyn pimeään 

kieppuvan lumen keskelle

jouluvalotähden alle

muistan marraskuun vuosia sitten,

se oli tätä kylmempi

kaikki tässä yhtälössä on muuttunut;

aika, paikka ja ihmiset

mutta silti minusta tuntuu jokseenkin samalta

kuin kolmetoistavuotiaana:

vähän eksynyt

paljolti epävarma

luultavasti onnellinen

ennen kaikkea varma siitä

ettei ole tästä maailmasta

Matalalla roikkuvat pilvet

monet asiat ovat tänään matalia;

kuten ilmanpaine ja minun mielialani,

ääneni, jota painaa ikävä ja muodoton kaipaus

kai jonkinlainen halu palata menneisiin

tai pyyhkiä kokonaan pois entiset elämät

etten enää muistaisi kuka olin

silloin voisin istua autossa kuunnellen raskasta sadetta

ja olla itkemättä rautatieasemalla

kun tuntuu että kaikki muistot vyöryvät päälleni ja

olen niiden edessä täysin voimaton sanomaan

että minä pärjään kyllä

Ikävä marraskuu

Sörnäisen kadut eivät koskaan hiljene

mutta aika tuntuu hidastetulta
kun juon valkoista teetä posliinikupista

olohuoneessa jossa loistavat sisustuskynttilät

naisella on silmissään nauru

ja minä lähes painan pääni hänen mustiin hiuksiinsa

koska minä kaipaan ihmisentuoksua kasvoillani

sormissani, ihollani

mies lepuuttaa kättään tämän olalla enkä tiedä mihin kohdistaa katse

sillä taustalla pyörivät kuvat Norjasta ja tahtoisin sanoa

että minä tunnen nuo kylät teitä paremmin

mutta pysyttelen hiljaa

tänä iltana en puhu vuonoista vaikka haluaisin

kertoa hänelle kaiken itsestäni

Aamuyö bussissa

kello viisi aamulla

istun takimmaisella ikkunapaikalla

kuljettaja ei joko pitänyt minusta tai

häntä väsyttää ajaa näin aikaisin aamusta

näin aikaisin on silloin kun

kaupunkikadut ovat ihmisettömiä

ja moottoritiet autioita

valokiilojen pimeässä

minulla on päässäni tuhat tarinaa

hissimusiikin soidessa

minulla on ylisuuri neulepaita

ja takkuja hiuksissa

kello viisi aamulla

ei millään malttaisi nukkua

on niin monta hetkeä elettävänä

aamuyöbusseissa

Vinoutunut todellisuus

hassut torstai-illat:

kirjojen henkilöt jotka ärsyttävät minua

mutta ovat silti kaikessa tekotaiteellisuudessaan rakastettavia

ja lauseet jotka ovat kuin omasta kynästäni

siellä täällä nukuttujen

hajanaisten unituntien paino

viipyy vielä silmissäni

pianomusiikki sekoittuu seinänaapureiden kikatukseen

(he toivat minulle ananasta)

ja tahtoisin liittyä mukaan

tai sitten haluaisin

juosta ympäri sateista pikkukaupunkia

Itsestäänselvyyksiä

jos yleensä mieli on pelkkää kaaosta

ja ajatukset ristiriidassa keskenään

mitään en niin rakasta kuin näitä selkeyden päiviä

jolloin ymmärrän että

minulla on kaikki mahdollisuudet

olla onnellinen

eikä se ole vain klisee ilahtua pienistä asioista

sillä tänään minä iloitsin

jogurtista

ruotsin sanoista

koeviikon loppumisesta

uudenvuoden suunnitelmista

Vuonna 1979

Ihmisäänien hälyn yli

me kerromme toisillemme tarinoita

tarinoita menneistä sukupolvista

siitä kuinka nuori poika kiipesi palotikkaita

ylös rakastettunsa huoneeseen

me puhumme asioista joista vaietaan

ja joista tajutaan kysyä vasta silloin

kun viimeiset muistajat ovat jo kuolleet

tai kadonneet

me kerromme päivistä joita

emme itse olleet todistamassa

ich würde dir erzählen

Aamulla puin päälleni värejä
jotka riitelivät keskenään
ja sidoin hiukseni nutturalle
saadakseni ne paremmin
pipon alle

(ja näytin niin hämmentävän nuorelta jopa lasit päässä)

ulkona maa jatkoi routimistaan

kun minä kirjoitin saksan kokeeseen
ylipitkiä esseitä
ja kummastelin itsekin että
wohin kommen alle diese Wörter?

ne ikään kuin putoilevat sormistani konseptille

Teetä ja hunajaa

ja tänään minä päätin muuttua

sillä on syksyn kylmin päivä

ja tiesin että

tänä talvena minä en halua palella

ja koska kuuntelin lauluja niiltä ajoilta

jolloin uskoin
kaiken voivan jatkua ikuisesti samana

mutta nyt tiedän paremmin

ja juuri siksi minä päätin muuttua

unohtaen kuinka monta kertaa
olen päättänyt niin ennenkin