8.10.2012

kummaa unenomaisuutta

tämä päivä ei muistuta elämää
ennemmin jotain kummaa unta

missä vaiheessa
luiskahdin rajan taakse
ja aloin tuntea kaiken
kuin toisessa kehossa

matkustettuani koko päivän
ensin metrossa jääden
pois joka pysäkillä

sitten pitkin kaupunkia
kiireessä, pää kolmantena jalkana

lopulta linja-auton etanavuorolla
jalat ikkunaa vasten

eikä maailma muistuta
enää maailmaa

vaan harmaata kangasta
siihen maalattua
kuvaa tulipalosta

voisin kai ravistella päätäni
kuin koira ja sanoa:
nyt herätys

ennen kuin alan tosissani uskoa
m-hiukkasteorioihin
tai korkeimpiin voimiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti