22.8.2012

huimauksesta

päässäni heittää
ja silti kävelen

koska ystäväni,
minä pidän niin kovasti sinusta

tästä iltaisesta retkestä määränpäähän
jota emme vielä tunne

siitä että voin
puhua tuntematta itseäni
idiootiksi kuten niin hirveän usein

eikä haittaa vaikka valvoisin koko yö
ja aamulla nukahtaisin

eikä haittaa vaikka juuri tämän takia
 ylioppilaskokeeni jäisivät
pistettä vaille ällästä

sillä kuten sanoin:

elämässäni on muutakin

ihmisiä, ystävyyttä
keskusteluja, mokkapalojen syömistä
onnellisuus ja yöt
lampi, vesisade joka vain jatkuu
ja jatkuu
jatkuu –

ja päässäni heittää taas

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti