maalaan silmieni eteen
maiseman
siellä joet tulvivat 
suunnattomat pyörremyrskyt 
imaisevat mukaansa ihmiset taloineen 
eikä rauhaton liike maakuoren alla
koskaan lakkaa virtaamasta
konvektioina 
joka vetää sisäänsä 
mereisen litosfäärilaatan 
asiat selkenevät
minä näen kuinka maailma pyörää
ja miksi aurinko vaihtaa paikkaa
meidän taivaallamme
miten asiat lomittuvat 
kiinni toisiinsa yhdeksi 
suureksi 
maailmankaikkeudeksi 
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti