maalaan silmieni eteen
maiseman
siellä joet tulvivat
suunnattomat pyörremyrskyt
imaisevat mukaansa ihmiset taloineen
eikä rauhaton liike maakuoren alla
koskaan lakkaa virtaamasta
konvektioina
joka vetää sisäänsä
mereisen litosfäärilaatan
asiat selkenevät
minä näen kuinka maailma pyörää
ja miksi aurinko vaihtaa paikkaa
meidän taivaallamme
miten asiat lomittuvat
kiinni toisiinsa yhdeksi
suureksi
maailmankaikkeudeksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti