31.8.2012

nyt ei ole varaa epäonnistua

mistä tänään kertoisin:

hallitsemattomasta itkusta
kuinka minua pyydetään olemaan jotain
mistä en tunnista itseäni

helpoista hetkistä ystävän kanssa
yo-kirjoitusjuttelusta
sen aikana tunnen olevani
lähes normaali

yksinäisestä vartista keittiössä
rinnassa nakertaa kaipaus kuin
toukankolo omenassa
jonka leivoimme piirakkaan

(se tuoksuu ja lämmittää
kylmäsävyisen huoneen)

helpotus:
kaikki kääntyi hyväksi

ahdistus:
mitäpä jos en koskaan tule olemaan tarpeeksi 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti