5.9.2012

kahdeksantoista

miksi maailmassa on paljon pahaa
ja olo silti niin jees?

se ei aukene minulle
eikä mikään muukaan
tänään auennut

olisiko sitten ollut
tarkoitus

tiedän vain
että olen yhtä tyhmä kuin eilen
tai kaksi vuotta sitten

jolloin valvoin kaikki yöt kolmeen
itkeäkseni väsymystä aamulla
jolloin en käyttänyt takkia
ihan vain koska ei huvita

jotain kehitystä sentään
muutosta ehkä parempaan

vaikka välillä istun itkemässä
niitä samoja vanhoja asioita
joiden yli vain täytyy päästä

uudestaan
uudestaan

jos jokin on varmaa niin se
että kaikki on niin saatanan epävarmaa

täynnä yllätyksiä
kohtaamisia jotka muuttavat
elämänkulkua

käsistä lipuneita tilaisuuksia
joiden perään on kai turha kaivata
tuleehan noita uusia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti