välissä veden ja ratakiskojen
tämä soramonttu on ovelasti piilossa
istun kivikossa
seurana pienet hämähäkit
vilistävät koloihin pakoon viileyttä
löysin tänne
liian myöhään;
kohta on talvi eivätkä
renkaat kuljeta lumella
ja kevään alkaessa olen
kaukana täältä
olisi pitänyt olla pyörä
heti alusta asti
kuinka monta hetkeä olisin voinut viettää
kuunnellen ohikiitävää junaa
liottaa sormenpäitä vedenpinnassa
Pidän erityisesti runosi viimeisestä säkeestä <3
VastaaPoistaKiitos. ♥ Minä pidän siitä mielikuvasta.
Poista