30.9.2012

toiveita

enemmän kuin mitään ikinä
toivoisin vain pysyväni
turvassa vakaalla maalla

tahdon jalat jotka kantavat
kivikoilla ja rantateillä
läpi hämärien klubikeikkojen
ja aurinkoisten kevätpäivien

tahdon mielen joka on avoin
valoisa ja täynnä toivoa
nykyisyyden, tulevaisuuden
johon ei pelota katsella

haluan sormet joita ei palella
juoda liian makeaa kaakaota

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti