lumi satoi aamulla
suli liian nopeasti
jätti jälkeensä vaaraliukkaan
puupinnan
en tiedä mitä teen
laiturilla jälleen
ajaudun katsomaan pimeää
ja selällä maatessa huomaan
että taivas on tähtiä täynnä
kimmeltävää universumipölyä
kirkonkellojen ääniä
hautausmaan takaa
shh,
kuolleet eivät kummittele
vedestä ei nouse hahmo eikä
kukaan aio vetää sinua alas
jos olen rehellinen,
vaikka se hetki on kaukana,
juuri näin minä tahtoisin lähteä
tästä maailmasta
entä jos joku muukin ajatteli samoin?
mistä minä tiedän
mitä vesi kätkee sisäänsä
mistä kukaan tietää
jos pinnan alle katoessa
heijastuvat vieraat kasvot
(Otsikosta kiitän Eleanoora Rosenholmia.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti