ja yhtäkkiä tunnen
löytäneeni paikan
tässä nuotiotulen
äärellä
keskellä kaupunkia
jota vielä eilen
luulin vihaavani,
ihmisiä joita
en koskaan uskonut
tuntevani
silti minä vain olen
ja keskustelen kuin ei
mitään
jäätynyt maa
kannattelee tanssiaskeliani
eikä täällä edes
paranneta maailmaa
kaikki tahtovat vain
tuntea
olonsa kotoisaksi
vetoisassa
puutalokommuunissa
keittiössä, villasukat
jalassa
oven takaa
vetää tuuli ja soi
trance
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti