on hetkiä jolloin kyselen itseltäni
onko edes mahdollista olla näin onnellinen?
tuntuu kuin
halkeaisin
kuten Ronja jos hän ei saa huutaa kevättä
ja minä voisin huutaa
keskellä talvea
että mikään pakkanen ei pidättele minua
vie pois onnentunnetta
joka syntyy yökyläilystä ja
rakkaudesta
itseään ja muita kohtaan
maailmoja
teekuppikeskusteluja
ja vaikka en nyt voi huutaa
koska pikkuveli nukkuu seinän takana
huomenna kiljun ääneni käheäksi keikkayleisön joukossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti