kilometrit kiitävät ohi kirjaimellisesti laulaen
jokaisen kappaleen mukana ja
vaihdamme vielä viimeiset muistot tästä vuodesta
puristan kädestä vielä ennen hyvästejä
kotona heitän lattialle patjan
kokoan sen ympärille kirjamuurin
suojaksi todellisuudelta
pöydällä kolme kirjettä
tekevät minusta hetkeksi maailman
onnellisimman
ja lumettomuuttakin ehkä sietää
kun voi kuvitella hennon kuurapeitteen
uppohangeksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti